Huppu on pääasia

Kun ketjupaita oli jo hyvällä mallilla, aloitin myös hupun tekemisen. Halusin huppuun muutamia ominaisuuksia, kuten kattavan suojauksen, niskaan vedettävyyden, olkapäille ulottuvat liepeet ja muutoin hyvän mallin. Laadin siitä suunnitelman (kuten aiemmin paidastakin) ja päädyin huppuun, johon laskin tulevan 3300 lenkkiä. Niskaan vedettävyydestä jouduin tinkimään, sillä halusin hupun suojaavan kunnolla ihmisen arinta osaa eli kaulaa. Vielä ei kuitenkaan ketjuhaarniskoille ollut käyttöä, sillä en ollut edelleenkään elävöitystä aloittanut, joskin kotikaupungissani aihetta jo viriteltiin käyntiin. Halusin kuitenkin varusteista ns. kunnolliset, eli toimivat ja parhaan tietoni mukaan historialliset.

Hupun teko alkaa päälaelta, jonka rakenteesta kokeilin muutamia vaihtoehtoja. Netissä näkee usein ratkaisun, jossa keskimmäisin lenkki on muita suurempi. Itse en nähnyt tähän tarvetta, vaan käytin samaa 2 millin langasta väännettyä 10 millin lenkkiä kuin muutoinkin. Liitin ensin keskilenkkin kuusi lenkkiä, joihin liitin kuusi kolmiota, joiden kärjessä oli yksi lenkki ja kanta muodostui kymmenestä lenkistä. Toisin kuin paidan hartialiitoksissa, en käyttänyt erillisiä saumalenkkejä, vaan avasin kolmioista joka toiselta riviltä reunimmaiset lenkit ja kiinnitin seuraavaan. Lopputuloksena oli kuusikulmainen lätyskä, joka laskeutui sitten hyvin päähän. Reunasta alkaen lenkkejä tuli 60 per rivi, jolla jatkoin kasvoaukkoa lukuunottamatta alas niskaan.

Kasvoaukon muotoilin niin, että se oli yläreunastaan kutakuinkin tasainen ja alareunastaan V:n muotoinen. Koko oli sellainen, jotta leuat saa niin auki kuin suinkin mahdollista. Tällöin hengittäminen, puhuminen ja huutaminenkin on mahdollista, mutta kurkku oli mahdollisimman hyvin suojattu. Kaulan kohdalla huppua olisi voinut jo kaventaa, mutta se olisi edellyttänyt jonkinlaista kiristysnyöristöä esim. niskaan. Tästä olen myöhemmin nähnyt jonkinlaisia kuvia, mutta dokumentoinnista ja vastaavasta myöhemmin lisää. Päädyin kuitenkin tasapaksuun kaulaosaan, jotta kiristysnyörejä ei tarvita ja alle mahtuu esim. gambesonin korkea kaulus tai pehmustettu suojahuppu.

Olkapäille ulottuva lieve jatkui suoraan kaulaosasta. Laajentaminen piti kuitenkin miettiä uusiksi, jottei lopputulos olisi kuusikulmainen. Päädyin lisäämään joka toiselle riville kuusi lenkkiä niin, että ne olivat tasaisin välein ja joka toisella laajennuksella eri kohdassa. Näin reunimmaisissa riveissä oli hiukan toistasataa lenkkiä; esittelen käyttämäni kaavat myöhemmin. Lopputulos oli varsin onnistunut, joskin melko painava. Myös lenkkien painosta voisin kirjoittaa erikseen. Kunhan paitakin valmistui, minulla oli pitkähihainen hauberk ja huppu.

Advertisements
Kategoria(t): Coif, Ketjua Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s