Verkkosukkia ja sukkanauhoja

Kuukauden päivät on takana ketjupanssarisukkaprojektin käytännön toteuttamista, mitä edelsi aiheen ideoiminen ja suunnittelu. Ketjupanssarisukat ovat paitsi olennainen osa ”päästä varpaisiin -projektia”, myös pitkään käytössä ollut suojavaruste. Ketjupanssari itsessään on jo parisen tuhatta vuotta vanha keksintö, mutta sitä käytettiin pitkään lähinnä vartalopanssarin materiaalina. Ketjupanssarisukkien ilmestyminen ajoittuu 1100-luvulle, ensimmäisten ristiretkien aikaan. Alaraajojen panssarointi on erityisen tärkeää ratsumiehillä, koska toisin kuin jalkamiehillä, jalat ovat vihollisen vaikutuksen ulottuvissa.

Ensimmäiset ketjupanssarista tehdyt jalkasuojukset olivat todennäköisesti nyöreillä jalkojen etupuolelle kiinnitettäviä panssarisuikaleita. Sellaiset on nähtävissä esim. Arn-elokuvissa. Kyseisten suojien alla käytetään kankaasta tehtyjä sukkia ja kenkiä, jolloin ne ovat rakenteeltaan varsin yksinkertaiset. Kokosukka on siinä mielessä paljon monimutkaisempi varuste, että jo sen kiinnitys vyölle on oltava tukeva suuremman painon vuoksi. Lisäksi on ratkaistava sukan sopiva kireys suhteessa riittävään väljyyteen, jotta ne saa vedettyä jalkaan. Kolmas ongelma on kengän käyttä sukan kanssa tai kengän käyttämättä jättäminen, jolloin sukissa on käytännössä oltava nahkaiset pohjat.

Tavoitteena on tehdä kokosukat, jolloin kaikki edellä olevat ongelmat ovat mukana. Edellä esitetyt yksityiskohdat ovat osin vielä käytännössä testaamattomia, mutta olen päätynyt tiettyihin ratkaisuihin lähteitä tutkimalla, asioita miettimällä ja kokeilemalla. Keskiaikaisessa kuvituksessa sukat on piirretty aina tiukasti istuviksi. Syynä saattaa olla keskiaikaisen kauneusihanteen korostaminen (tiukat pohkeet) tai muu taiteilijan vapaus, mutta liian väljä sukka varmasti heiluu jalassa ja haittaa olemista merkittävästi. Selvää on, että jalan on kuitenkin mahduttava sukkaan sisälle. Ratkaisu löytyy tästä Veronan katedraalissa olevan veistoksen yksityiskohdasta.

Nyt työn alla oleva sukka on valmis noin puoleen sääreen saakka, poislukien pohja. Teen sukan pohkeeseen saakka sisäsyrjältä halkinaisena ja kuron aukon umpeen yhdellä tai useammalla nyörillä. Nyörien päät sitaistaan vielä pohkeen ympäri heti polven alapuolelta, jolloin osa painosta on tämän kiristyksen varassa ja vähentää vyöripustuksen rasitusta. Tämä pohjeremmi on se alkuperäinen sukkanauha, jonka mukaan brittiläinen Sukkanauharitarikunta on nimetty. Sukkanauhan yläpuolella on seuraava ongelmakohta, joka on polven liikkuvuus. Siihen ei juuri voi vaikuttaa muutoin kuin sukan riittävällä väljyydellä, joka selviää punontotekniikoita käsittelevän artikkelin yhteydessä. Yläpään kiinnitys on myös vielä hiukan auki, mutta tukeva nahkavyö alusvaatteen vyötäröllä ja yhden tai useamman remmin kiinnitys siihen lienee riittävä, kunhan sukka on riittävän piukka ja polvien alla ja mahdolliseti nilkan ympäri on sukkanauha.

Arvioitu lenkkimäärä täyspitkissä sukissa on 4500-5000 lenkkiä per sukka. Laskennallinen ja myös punnitsemisella varmistettu paino on noin 2-2,5 kiloa per sukka. Nähtäväksi jää, onko tämä liikaa vai pystyykö ketjusukkien kanssa taistelemaan myös jalan. On totta että jalkamies ei samalla tavalla tarvitse jalkasuojuksia kuin ratsumies, mutta perusteluna ”nämä jalassa ei voi olla muuta kuin hevosen selässä” ei minulle sellaisenaan kelpaa, vaikka sitä näkee internetissä esitettävänkin. Ratsumiehet taistelivat keskiajalla jalkautettuina jo 1300-luvun alussa kultaisten kannusten taistelussa sekä myöhemmin mm. Poitiersin taistelussa. Heidän ei kuitenkaan tarvinnut siirtyä taistelukentälle jalkaisin, jolloin peruste jalkojen suojaamattomuudesta taistelussa ei välttämättä ole riittävä, jos suojukset kerran löytyvät. Täällä pohjolassa ratsumiehet taistelivat muusta Euroopasta poiketen pääosin jalkaisin, sillä maasto ei suosinut ratsuväkirynnäköitä, sotahevoset olivat kalliita ja rälssimiesten verovapaa asema oli riippuvainen hevosesta. Suojusten toimivuus jää siis nähtäväksi, tai sitten täytyy pistää sotahevonen hankintalistalle.

Panssarisukan alku sisäsyrjältä kuvattuna, jolloin nyöritys näkyy hyvin.

Panssarisukan alku ulkosyrjältä nähtynä, jalkapöydän vinosauma erottuu myös tästä.

Mainokset
Kategoria(t): Chausses, Ketjua Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s