Kaavoja, osa 1

Kun aloin suunnittelemaan ensimmäisen ketjupanssaripaitani tekemistä, kokeilin useita tapoja kaavoittaa se, jotta varsinainen työ sujuisi kerralla oikein, eikä työläällä yritys-erehdys-menetelmällä. Alusta saakka iski mukaan myös perfektionismi, jonka johdosta minun oli saatava tarkka suunnitelma paidasta tarkkoine, mieluusti mukavan pyöreine lenkkimäärineen.

Toki olin jo varsinaisen työn aloittanut ennen yksityiskohtien lukkoon lyömistä, mutta kutakuinkin alusta saakka minulle oli selvää, millainen paidasta tulisi. Pitkähihainen hauberk ketjukintaineen vaatisi muutaman suunnitteluvaiheen jälkeen (tasan) 16000 lenkkiä. Valitsemani lenkkikoon (2/10 mm) takia arvelin pitkien hihojen venyvän helposti liikaa, mikäli ne tekisi suoraan vartalo-osan jatkoksi, niinpä päätin kääntää hihojen suunnan. Päädyin vinosaumaan, johon olin löytänyt netistä ohjeet ja lopullinen suunnitelma, ja myös toteutus, vastasi piirroksessa näkyvää mallia. Alkuperäisiä suunnitelmiani en valitettavasti tähän hätään saa käsiini, mutta mikäli jotakuta kiinnostaa, voin laskea yksittäisten osien lenkkimäärät uusiksi.

Oivalsin alusta saakka, että panssari kannattaa koota palasista, jolloin voidaan ensin varmistua, että kaikki on oikein tehtyä. Kokonaisessa varusteessa virheiden löytäminen ja laskuissa pysyminen on huomattavasti vaikeampaa, joskin siinäkin asiassa kokemus opettaa silmää tarkemmaksi. Ensimmäiset palaset ja niistä kootun ”topin” olenkin jo valokuvin esitellyt. Suosittelen tätä palamenetelmää lämpimästi, sillä yksinkertaisesta kappaleesta työn laatu, lenkkien määrän oikeellisuus ja kappaleen muoto on helppo todeta.

Ketjupanssarihan venyy sivuttaissuunnassa, jotta paidan saisi puettua päälle ja siinä pystyisi hengittämään. Venymän määrä askarrutti minua pitkään ja ainoa vinkki mitä aiheesta löysin, oli maininta ”venytetty pituus rinnanympärys suurimmasta kohtaa plus 10 tuumaa” jossain artikkelissa. Kokeilujen kautta totesin, että pyöreästä langasta valmistetun ketjupanssarin venymä oli noin 20%, mikä tietysti tarkoitti että 100 lenkin kaistale venyi 120 cm mittaiseksi. Se sattuikin sopivasti omiin mittoihini, joten 100 lenkkiä per rivi sopi oikein mainiosti pikkutarkkaan suunnitelmaani.

Hauberkini 16000 lenkkiä jakautuivat näin jälkikäteen arvioiden kutakuinkin seuraavasti:

  • Tasapaksussa vartalo-osassa (rintakehältä vyötärölle) 50×100=5000 lenkkiä.
  • Rintakehän yläosan sivuilta vinossa osassa noin 500 lenkkiä, selkäpuolen vastaavassa osassa noin 700.
  • Hartioissa noin 1000 lenkkiä kummassakin.
  • Hihoissa noin 2200 lenkkiä kummassakin.
  • Kinnasosissa noin 500 lenkkiä kummassakin.
  • Vartalo-osan helmassa noin 2300 lenkkiä halkaistuna etu- ja takahalkioilla.
  • Satakunta lenkkiä vinosaumoissa (4) ja kainaloissa (2).

Hihojen rivitys siis vaihtoi vinosaumoilla suuntaa, mikä osoittautui varsin toimivaksi ratkaisuksi. Uudelleen suunta vaihtui ranteissa, jotta panssarin venymä tulisi hyödynnettyä käden puristuessa nyrkkiin. Kämmenen sisäpinnan tein nahasta ja ranteissa oli kiristysnyörit. Lopussa on muutama valokuva irroitetusta hihakappaleesta, josta tosin on kannibalisoitu lenkkejä myöhempään käyttöön. Pienellä muokkaamisella tuosta näyttäisi tulevan sopiva panssarikinnas pahimpaan tarpeeseen. Ding! seuraava projekti odottamaan tekijäänsä…

Panssaripaidalle tuli varsinaista käyttöä kuitenkin vasta myöhemmin ja ristiretkiajan sijasta viikinkiajan elävöityksessä. Niinpä katkaisin hihat kyynerpäistä ja lyhythihainen hauberk tai ehkä paremminkin hauberkgeon palveli pitkään niin viikinkiajalla kuin keskiajalla pistäytessänikin. Terminologiasta voisin kirjoittaa myöhemmin oman artikkelinsa, sillä haarniskoiden nimitykset ovat vaihdelleet suuresti paikan ja ajan mukaan ja usein samanlainen varuste on tunnettu monilla eri nimillä tai samalla nimellä on eri aikoina kutsuttu eri tyyppistä varustetta.

Alla oleva kaavapiirros on haubergin alkuperäisestä mallista, josta voisin tosiaan tarkemmat lenkkimäärätkin dokumentaation nimissä laskea. Nykyään paitaa ei enää tuossa muodossa ole olemassa, sillä hihojen katkaisun lisäksi olen laajentanut paitaa ja vaihtanut hihojen suunnan vartalo-osan suuntaiseksi. Siitä projektista myöhemmin lisää, mutta tässä siis ensimmäinen kaava!

Alkuperäisen hauberkin jälkikäteen piirretty kaava, josta selviää hauberkin malli ja ohjeellinen rivitys (5 lenkkiä per ruutu).

Mainokset
Kategoria(t): Hauberk, Kaavoja Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s